maanantai 14. syyskuuta 2020

 

Mikkelin sotakirjallisuustapahtumassa välivuosi

Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtumassa - Ihminen sodan jaloissa oli tarkoitus tarkastella syyskuun viimeisenä viikonloppuna pakolaisuutta, siirtolaisuutta ja evakkoteemaa taiteen ja tutkimuksen, kauno- ja tietokirjallisuuden kautta. Valitettavasti joudumme siirtämään koronapandemian takia tapahtuman vuodella eteenpäin.

Miksi sotakirjallisuustapahtuma rantautui juuri Mikkeliin?

Sotakirjallisuustapahtuma sai alkunsa hieman yli neljä vuotta sitten. Tapahtuman synty kytkeytyy vahvasti Mikkeliin avattavaan Sodan ja rauhan keskus Muistiin. Neljä vuotta sitten, kun Muisti oli vielä hankevaiheessa, pohdimme millaisia tapahtumia keskuksen ympärille voisi rakentaa. Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyt tulevat kertomaan Suomen ja suomalaisten osallisuudesta sotaan, yksilön kokemuksista ja sodasta ilmiönä. Mitä muuta Muisti voisi tarjota? 
Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen pohti hankevaiheessa että, onkohan sotakirjallisuudella omaa kirjallisuustapahtumaa? Hän otti yhteyttä FL Pirkko Heikkiseen, jonka muistamme laajasti kirjallisuuteen perehtyneenä, kulttuurin voimahahmona ja sivistyksen puolestapuhujana. Pirkko innostui ideasta välittömästi ja totesi: ”Ei ole, mutta sellainenhan täytyy järjestää!”. Neljännen tapahtuman omistamme Pirkko Heikkisen muistolle.

Mikkelin sotakirjallisuustapahtuman ideana on ollut yhdistää saman teeman alle kirjallisuuden eri lajeja; kaunokirjallisuutta, seikkailukirjallisuutta ja tutkimusta. Uskomme vakaasti, että sodasta ja rauhasta riittää jaettavaa, ja eri näkökulmien esilletuominen rikastuttaa keskustelua ja lukijoiden suhtautumista sotaa käsittelevään kirjallisuuteen.
 
Elämme parhaillaan hyvin poikkeuksellista aikaa koronan keskellä. Korona rajoittaa vapauutamme liikkua ja tavata ihmisiä, se luo turvattomuutta ja epävarmuutta elämäämme. Kevään aikana pandemian torjumisessa on käytetty samaa sanastoa kuin sodasta. Vapauden ja terveyden menettäminen ovat antaneet pienen aavistuksen siitä, mitä on elää kriisin keskellä. Sotakirjallisuustapahtuman teema Ihminen sodan keskellä muistuttaa siitä, että ihmiset elävät sodan keskellä tänäkin päivänä.
 
80 vuotta sitten sadattuhannet suomalaiset joutuivat jättämään kotinsa ja etsimään uuden asuinsijan.  Vaikka evakoiden asuttamisprojekti suoritettiin Suomessa teknisesti hyvin, evakot kokivat myös torjuntaa, vierautta ja hyväksymättömyyttä. Pakkolähdön, luopumisen ja siirtolaisuuden ylisukupolvinen kokemus on edelleen läsnä evakoiden jälkeläisten elämässä.

SA-kuva

Siirrämme Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuman syyskuuhun 2021. Toivomme, että tapahtuman sisältö säilyy kutakuinkin samana, ehkä pienillä lisämausteilla höystettynä.

Tämän vuoden tapahtumaan olivat lupautuneet puhujiksi kirjailija Sirpa Kähkönen. Hänen oli tarkoitus piirtää kuva ylisukupolvisista evakkokokemuksista ja sukujen tarinoista, joita yksilöt kantavat edelleen mukanaan. Ilmari Leppihalmeen puheenvuorossa olisi perehdytty suomalaisen evakkokirjallisuuden muotoihin ja muutoksiin ajan kuluessa, aina sota-ajasta nykypäivään. Antero Kahila olisi käsitellyt miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyiksi tai torjutuiksi uusissa yhteisöissään ja millaisia kertomuksia tai hiljaisuuksia heidän muistinsa ovat niistä rakentaneet.


Kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Olli Löytyn tarkoituksena oli kertoa, kuinka sarjakuva voi parhaimmillaan korjata siirtolaisuuteen liittyviä juurettomuuden tunteita ja ratkoa kulttuurisen kanssakäymisen aiheuttamia ristiriitoja. Lotta Nuotio olisi kertonut kirjansa Yksi Miljoonista päähenkilön Modin tarinan, kuinka hän muuttuu sotaa paetessaan kirurgista ”pakolaiseksi” ja pakolaisesta ”syyrialaiseksi”. Pakolainen muuttuu helposti silmissämme ”massaksi” tai ”vyöryksi” ja menettää oman menneisyytensä ja identiteettinsä.


Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtumaan odotellessa, ehdotamme Ihminen sodan jaloissa tematiikkaan liittyen muutamaa lukuvinkkiä:  

  • Lotta Nuotio: Yksi Miljoonista. Modin pako Syyriasta (2016)
  • Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja, erityisesti Muistoruoho (2019)
  • Eeva Kilpi: Rajattomuuden aika (2017)
  • Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä. Useita kirjoittajia. Toimittaneet: Pirkko Kanervo ja Olli Kleemola.
  • Oulun yliopiston tutkimushanke Tunnustuksia löytyy: https://recognitionandbelonging.com/about/
  • Turun yliopiston tutkimushanke Sarjakuva ja siirtolaisuus. Kuuluminen, kerronta, aktivismi alta löytyy mm. erilaisia siirtolaisuutta käsitteleviä sarjakuvia. https://migrationcomics.fi/ 


Ensi vuonna Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma tulee entistä ehompana ja uljaampana. Tapahtuma järjestetään upouudessa Sodan ja rauhan keskus Muistissa syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Järjestäjinä ovat olleet alusta lähtien Mikkelin kesäyliopisto, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin seutukirjasto ja Mikkelin museot. 

Kaikkien järjestäjien puolesta toivotamme teidät tervetulleiksi ensi vuonna Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtumaan syyskuun viimeisenä viikonloppuna!


Pia Puntanen, sisältöjohtaja
Sodan ja rauhan keskus Muisti 
ja 
Anne Havukainen, rehtori 
Mikkelin kesäyliopisto

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

  Usein kysytyt kysymykset Avoimen yliopiston opinnoista Mitä ovat avoimet yliopisto-opinnot? Avoimen yliopiston opinnot ovat nimensä mu...