maanantai 29. maaliskuuta 2021

Kesäyliopisto Saimaan sylissä (2/3)

- kesäyliopiston brändin analysointia




Tämä blogiteksti on syntynyt palvelumuotoilun opintojen aikuisopiskelijoiden ryhmätyönä Brändi ja visuaalisuus -opintojaksolla. Tämä blogi on toinen osa blogikirjoitusten sarjaa, jossa analysoimme kesäyliopiston brändiä. Viikko sitten ilmestyneessä blogisarjan ensimmäisessä osassa avasimme tietoperustaa, jonka valossa analysoimme kesäyliopiston brändiä.

Blogisarja kertoo myös osaamisen laajentamisesta ja syventämisestä avoimien yliopisto-opintojen avulla. Blogisarja on esimerkki, millaista avoimien yliopisto-opintojen opiskelu oman työn ohella voi olla. Opiskelijoiden tavoitteena Brändi ja visuaalisuus -opintojaksolla oli täydentää, syventää ja laajentaa osaamistaan brändityössä. Useimmat opiskelijat hyödyntävät oppimaansa suoraan omassa työssään. Mikkelin kesäyliopistossa hyödynnetään brändityössä tämän blogikirjoitussarja kautta saatuja kehittämisehdotuksia.

Analysoimme kesäyliopiston brändiä verkkosivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta. Brändin analysoinnin lähtökohdaksi valittiin "tunnettuusongelma" - Mikkelin kesäyliopistoa ei tunneta kovin hyvin Mikkelissä, ei Etelä-Savossa, eikä muualla Suomessa.  

Kesäyliopiston brändin analyysissä hyödynsimme brändin identiteetin osa-alueita. Tarkastelimme kesäyliopiston brändiä ydinviestin ja profiloitumisen kautta. Lisäksi analysoimme, miten kesäyliopisto erottautuu markkinoilla muista vastaavanlaisia palveluja tuottavista organisaatioista, sekä miten ja mitä kesäyliopisto viestii visuaalisuudellaan.


Brändin identiteetin osa-alueet: Kamilan
(2021) sovellus Laaksonen & Rainisto. 


Asuuko osaaminen Mikkelissä? - ydinviestin kautta brändin kirkastamiseen


Tällä hetkellä Mikkelin kesäyliopiston slogan on “Ota oppi” ja sitä tuetaan toisella sloganilla “Tieto vie uuteen”. Opiskelijan näkökulmasta nämä voisivat erottua selkeämmin. Opintovaihtoehtoja etsivä löytää verkkosivujen etusivulta selkeästi tiedot erilaisista opintomahdollisuuksista. Pääviesti - erilaisia koulutuksia ja opintoja kaikille - tulee hyvin esiin. 


Ydinviestin tulee kuvata sitä arvoa, jonka se lupaa tuottaa asiakkaalle. Ydinviestin tulee myös tukea myös kohderyhmän arvoja ja arvostuksia. Tällä hetkellä kesäyliopiston tyypillinen opiskelija on keski-ikäinen, korkeasti koulutettu nainen. Mikkelin kesäyliopisto houkuttelee opiskelijoita laajalla koulutustarjonnalla, mikä tuleekin hyvin esiin kesäyliopiston verkkosivuilla.

Kesäyliopiston profiilissa tulee jo nyt monelta osin ilmi, miten kesäyliopisto toimii, mitkä ovat sen tavoitteet ja mitä arvoa se tuo opiskelijalle.


Ennen koronaa opetus oli pääasiassa lähiopetusta.


Ympäri vuoden paikkariippumattomasti - profiloituminen


Mikkelin kesäyliopiston profiloitumista on hyvä tarkastella palvelumuotoilun hengessä käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta. Kesäyliopiston verkkosivujen mukaan oppilaitos profiloituu modernina juuri strategiansa uudistaneena kesäyliopistona. Näin ollen opiskelija voi olla vakuuttunut, että kesäyliopiston tarjonta on ajantasaista ja ajan hermolla olevaa. Opintoja on kaikenikäisille ja eri taustoista tuleville: opintomahdollisuuksia on niin lukiolaisille kuin myös ikääntyneille.

Verkkosivujen etusivulla on tietoa koulutustarjonnasta sloganilla ”Tieto vie uuteen”. Etusivulla käyttäjälähtöisyyttä tavoitellaan ”Just sulle” -kohdassa, jossa käyttäjälle avautuu tietoa mm. ajankohtaisista opinnoista. Kesäyliopiston pyrkimystä tavoittaa käyttäjä kuvastaa myös sen näkyvyys sosiaalisessa mediassa: kesäyliopisto on läsnä Facebookissa, Instagramissa ja LinkedInissä.

Kesäyliopisto tarjoaa ainoana oppilaitoksena avoimia yliopisto-opintoja Mikkelissä. Kesäyliopisto haluaan verkkosivujen mukaan profiloitua jatkuvan oppimisen ja sivistyksellisen tasa-arvon vahvistajana Etelä-Savossa. Yliopisto-opinnot monelta eri tieteenalalta tavoittavat maakunnan asukkaan lähellä omaa asuinpaikkaa. Toisin kuin verkkosivuilta saattaa tällä hetkellä tulkita, opiskelijan ei tarvitse kuitenkaan olla eteläsavolainen opiskellakseen Mikkelin kesäyliopistossa. Oppilaitoksessa voi opiskella paikkariippumattomasti laajojen etäopiskelumahdollisuuksien ansiosta. 

Kesäyliopisto nimenä saattaa luoda mielikuvan, että opiskelu on mahdollista vain kesäisin. Kesäyliopisto näyttäisi profiloituvan siis tahtomattaan ja lainsäädännön vaikutuksesta kesällä toimivaksi organisaatioksi. Haaste on yhteinen kaikille kesäyliopistolle. Huolimatta vuodenaikaviittauksesta, kesäyliopistossa on kuitenkin mahdollista opiskella ympäri vuoden. Kesällä opintotarjontaa ei Mikkelissä oikeastaan tarjolla olekaan. 


Tunnettuutta
banderollikampanjalla
Mikkelin kävelykadulla


Erottautuminen ja visuaalisuus kesäyliopiston brändin osatekijöinä


Kesäyliopistoja on Suomessa 18 kappaletta ja itäisessä Suomessa useampikin, ja koska opiskelijamäärät ovat pieniä, on yhteistyölle tarvetta. Palvelumuotoilun perusopinnot toteutettiin yhdessä Etelä-Karjalan kesäyliopiston kanssa ja opiskelijoita oli myös pääkaupunkiseudulta saakka - usein kuitenkin opiskelijoilla on jokin side vaikkapa Saimaan alueeseen. 

Nykyään opiskelu on mahdollista mistä päin vain, sillä opinnot ovat etänä eri etätyökaluja hyödyntäen. Miten sitten erottua muista kesäyliopistosta, koska kaikki tarjoavat opintoja etänä?  Mikkelin kesäyliopiston koulutusvalikoima on laadukas ja monipuolinen ja opettajat ovat korkeasti kouluttautuneita.

Mikkelin kesäyliopiston strategian mukaan sen tärkein tehtävä on mahdollistaa jatkuva oppiminen ja turvata sivistyksellisen tasa-arvon toteutuminen. Tähän kesäyliopisto pyrkii järjestämällä monipuolisesti avoimia yliopisto-opintoja ja korkeakoulutasoisia täydennyskoulutuksia, koska Etelä-Savossa ei ole omaa tiedeyliopistoa. Työ nojaa neljään keskeiseen arvoon, jotka ohjaavat toimintaa ja valintoja. Näitä arvoja ovat joustavuus, uudistuvuus, sivistys ja tasokkuus. 





Tavoite järjestää monipuolisia avoimia yliopisto-opintoja juuri eteläsavolaisille ei ole tunnistettavissa Mikkelin kesäyliopiston ulkoasusta. Kotisivujen perusteella syntyy pikemminkin mielikuva, että kesäyliopisto on suunnattu mikkeliläisille, ei erityisesti maakunnan asukkaille. Tämä näkyy yliopiston logossa, jossa tunnistettava keskeinen elementti on M-kirjain. Nimeä ”Mikkeli” on kuitenkin haluttu häivyttää käyttämällä fontissa muita kapeampaa leikkausta. 


Kesäyliopiston graafisen ilmeen kantava värimaailma koostuu logossa esiintyvistä tumman sinisestä, vihreästä ja keltaisesta. Erityisesti esitteissä korostuvina sininen ja keltainen liittävät mielikuvat paikallisen Liiga-joukkueen Jukureiden kautta juuri Mikkeliin. Kotisivuilla tukiväreinä hyödynnetään näiden lisäksi vaaleanpunaista ja vaaleansinistä. Tämä tekee värimaailmasta hieman rönsyilevän ja sekavan ja heikentää strategista arvoa tasokkuudesta.


Strateginen tavoite korkeatasoisista yliopisto-opinnoista on pyritty mielestäni tuomaan esiin lihavoimalla logossa sanaa yliopisto. Mielikuvaa yliopisto-opintojen kansainvälisestä ja korkeatasoisesta opetuksesta on tuotu hyödyntämällä valokuvissa karttapalloa. 





Visuaalisen ilmeen tulee tukea kaikkea markkinointiviestintää (Pohjola 2019, 109). Katsaus Mikkelin kesäyliopiston sosiaalisen median kanaviin (Facebook, Instagram ja LinkedIn) osoittaa kuitenkin kanavien välisen johdonmukaisuuden puutteen.


Yrityksen tulee olla tunnistettava kaikissa tilanteissa ja erottauduttava kilpailijoistaan. Tunnistettavuutta voidaan lisätä persoonallisuudella ja autenttisuudella. (Pohjola 2019, 109.) Kesäyliopisto on rakentanut autenttisuuttaan mukavasti toistaen valokuvamaailmassaan nuorekkaita tennareita ”jotka kuljettavat” opiskelijaa globaalin yliopistomaailman syövereihin ikää katsomatta. Nämä tukevat mielikuvaa strategisista arvoista. Huomion kotisivuilla käytetyissä keskeisissä valokuvaelementeissä varastaa kuitenkin kuvien heikohko laatu ja tennareiden ”likainen väri”. Kuvamaailman suunnittelemattomuuden puute on havaittavissa myös sosiaalisen median palveluissa. Kesäyliopiston kotisivut mukautuvat helposti eri päätelaitteille. Sosiaalisen median puolella viestintää rajoittaa erityisesti kuvien vakioitu koko.



Mikkelin kesäyliopisto kiittää ja kumartaa Brändi ja visuaalisuus -opintojakson opiskelijoita Tuulaa, Marikaa, Heidiä, Saria ja Jiriä tarkasta kesäyliopiston brändin analysoinnista.


Blogisarjan viimeinen osa julkaistaan 6.4. Blogissa kerromme kehittämisehdotukset kesäyliopiston brändin kirkastamiseksi. Pysytekään lukuetäisyydellä!


Palvelumuotoiluterveisin

Anne

Kesäyliopiston rehtori ja palvelumuotoilun opiskelija



maanantai 22. maaliskuuta 2021




Kesäyliopisto Saimaan sylissä (1/3) -
kohti brändin kirkastamista

Tämä blogiteksti on syntynyt Palvelumuotoilun opintojen aikuisopiskelijoiden ryhmätyönä Brändi ja visuaalisuus -opintojaksolla. Viikon välein ilmestyvässä blogikirjoitusten sarjassa kerromme, mitä opimme brändityöstä ja millaiseen tietoperustaan peilaamme oppimistehtävässämme kesäyliopiston brändin analyysiä ja brändin kirkastamista.

Blogisarja kertoo myös osaamisen laajentamisesta ja syventämisestä avoimien yliopisto-opintojen avulla. Blogisarja on esimerkki, millaista avoimien yliopisto-opintojen opiskelu oman työn ohella voi olla. Opiskelijoiden tavoitteena Brändi ja visuaalisuus -opintojaksolla oli täydentää, syventää ja laajentaa osaamistaan brändityössä. Useimmat opiskelijat hyödyntävät oppimaansa suoraan omassa työssään. Mikkelin kesäyliopistossa hyödynnetään brändityössä tämän blogikirjoitussarja kautta saatuja kehittämisehdotuksia.

Ryhmämme valitsi tarkastelun kohteeksi Mikkelin kesäyliopiston brändin, koska tehtävän kautta oli aidosti mahdollista päästä kehittämään kesäyliopiston brändiä ja kaikilla oli jo valmiiksi kosketuspinta kesäyliopistoon Palvelumuotoilun opintojen kautta. Palvelumuotoiluun oleellisesti sisältyvä käyttäjälähtöisyys oli mukana tehtävässä automaattisesti.

Analysoimme kesäyliopiston brändiä verkkosivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta. Brändin analysoinnin lähtökohdaksi valittiin "tunnettuusongelma" - Mikkelin kesäyliopistoa ei tunneta kovin hyvin Mikkelissä, ei Etelä-Savossa, eikä muualla Suomessa.  


Brändiarvon osa-alueet: Kamilan (2021)
sovellus Laaksonen & Rainisto. 


Opimme teoriaopinnoissa, että brändin arvo koostuu organisaation tunnettuudesta, siihen liittyvistä mielikuvista, palvelun koetusta laadusta ja asiakkaiden uskollisuudesta. Brändi voidaan määritellä monella tavalla. Opintojaksolla brändi määriteltiin yrityksen asemaksi ja sen tavoitemielikuvaksi markkinoilla. Brändi myös viestii, miten yritys haluaa tulla nähdyksi ja koetuksi. Brändin pitäisi aina perustua yrityksen näkemyksille ja arvoille. Brändi toteutuu henkilöstön toimintatapoina, tuotteina ja palveluina, hinnoitteluna, viesteinä, muotoiluna ja ilmeenä. (Kamila, 2021.)


Visuaalisuus on osa brändin ulkoasua. Visuaalisuudella voidaan herättää tunteita ja ohjata asiakaskokemusta. Erityisen suuri merkitys visuaalisuudella on asiakassuhteen alkuvaiheessa ja toimialoilla, joilla tuotteet ovat samanlaisia. Visuaalinen identiteetti kattaa kaiken, mikä yrityksestä tai tuotteesta on silmin havaittavaa. Sen tavoitteena on välittää haluttua mielikuvaa. (Pohjola 2019, 15–18.) Tässä tehtävässä voidaan onnistua luonnollisesti eri tavoin. Visuaalisuuden kokemus on myös aina subjektiivinen. Pohjola (2019) lähestyy visuaalisen ilmeen arviointia viidestä eri näkökulmasta: 1) strategiset vaatimukset, 2) muun viestinnän tuki, 3) visuaaliseen muotoon liittyvät vaatimukset, 4) käytettävyys ja 5) visuaalinen laatu.


Visuaalisen identiteetin tärkein strateginen tehtävä on viestiä brändin haluttua positiota ja erottaa se kilpailijoista (Pohjola 2019, 108). Yrityksen tarina on myös osa brändiä. Hyvin kerrottu tarina herättää mielenkiinnon ja kertoo mistä yrityksen toiminnassa on kyse, se tiivistää yrityksen historia, nykyhetken ja tulevaisuuden.


Tunnettuutta
banderollikampanjalla
Mikkelin kävelykadulla



Tarina brändin vahvistajana - Mikkelin kesäyliopiston alkupiste 

Millaisiin tarpeisiin kesäyliopistot ovat syntyneet? Ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin jo vuonna 1912 Jyväskylään vauhdittamaan suomenkielisten ylioppilaiden yliopisto-opintoja. Suomen ainoa yliopisto Helsingissä oli tuolloin ruotsinkielinen. Kesäyliopistossa opiskeltiin kesälukukauden aikana suomen kielellä ja vauhditettiin yliopisto-opintojen etenemistä. Sittemmin kesäyliopistoja on perustettu Suomeen parikymmentä. Kesäyliopistojen toimintaa määrittelee laki vapaasta sivistystyöstä, jonka mukaan kesäyliopistot ovat alueellisia koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuu avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen. Toiminnassa on otettava huomioon korkeakoulutettu väestö.

Mikkelin kesäyliopisto aloitti toimintansa vuonna 1971. Oppilaitos, ensimmäiseltä nimeltään Mikkelin kesäkauppakorkeakoulu, perustettiin monen muun kesäyliopiston tavoin vauhdittamaan kauan kytenyttä haavetta saada maakuntaan oma yliopisto. 1960-luvun lopulla käytiin kiivasta taistelua maakuntien kesken oman yliopiston saamisesta. Siitä asti, jo 50 vuotta, Mikkelin kesäyliopistossa on opiskeltu avoimia yliopisto-opintoja. Nykyisellään toiminta on ympärivuotista ja tarjolla on noin 40 oppiainetta kuudesta eri yliopistosta. Vuosittain kesäyliopistossa opiskelee 2500–3700 opiskelijaa joko avoimia yliopisto-opintoja, työelämälähtöisiä täydennyskoulutuksia tai muita sivistäviä opintoja ja luentoja. 

Yksi esimerkki monipuolisesta opintotarjonnasta on Palvelumuotoilun perusopinnot, jonka oppimistehtävänä syntyi tämä moniääninen usean kirjoittajan blogikirjoitusten sarja.


Seuraavassa blogikirjoituksissa analysoimme Mikkelin kesäyliopiston brändiä oppimamme teoria tiedonperusteella. Tarkastelemme kesäyliopiston ydinviestiä ja erottautumista, pohdimme, miten kesäyliopisto profiloituu oppilaitoksena ja millainen on kesäyliopiston ulkoasu.  Seuraava blogikirjoitus Kesäyliopisto Saimaan sylissä (2/3) - brändin analysointia ilmestyy viikon päästä 29.3.2021. Samalla päivämäärällä 50-vuotta sitten julkaistiin muuten kesäyliopiston ensimmäinen kurssiohjelma.  


Mikkelin kesäyliopisto kiittää ja kumartaa Brändi ja visuaalisuus -opintojakson opiskelijoita Tuulaa, Marikaa, Heidiä, Saria ja Jiriä yhteisestä teoriaan perehtymisestä brändityön perustaksi. Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen opiskelu onnistui erinomaisesti myös verkossa.

Palvelumuotoiluterveisin

Anne, kesäyliopiston rehtori ja palvelumuotoilun opiskelija



  Älyä väylä! Yliopisto-opiskelijaksi avoimen väylän kautta Väyläopinnoista (tai avoimen yliopiston väylästä) puhutaan paljon, mutta käsitte...