maanantai 22. maaliskuuta 2021




Kesäyliopisto Saimaan sylissä (1/3) -
kohti brändin kirkastamista

Tämä blogiteksti on syntynyt Palvelumuotoilun opintojen aikuisopiskelijoiden ryhmätyönä Brändi ja visuaalisuus -opintojaksolla. Viikon välein ilmestyvässä blogikirjoitusten sarjassa kerromme, mitä opimme brändityöstä ja millaiseen tietoperustaan peilaamme oppimistehtävässämme kesäyliopiston brändin analyysiä ja brändin kirkastamista.

Blogisarja kertoo myös osaamisen laajentamisesta ja syventämisestä avoimien yliopisto-opintojen avulla. Blogisarja on esimerkki, millaista avoimien yliopisto-opintojen opiskelu oman työn ohella voi olla. Opiskelijoiden tavoitteena Brändi ja visuaalisuus -opintojaksolla oli täydentää, syventää ja laajentaa osaamistaan brändityössä. Useimmat opiskelijat hyödyntävät oppimaansa suoraan omassa työssään. Mikkelin kesäyliopistossa hyödynnetään brändityössä tämän blogikirjoitussarja kautta saatuja kehittämisehdotuksia.

Ryhmämme valitsi tarkastelun kohteeksi Mikkelin kesäyliopiston brändin, koska tehtävän kautta oli aidosti mahdollista päästä kehittämään kesäyliopiston brändiä ja kaikilla oli jo valmiiksi kosketuspinta kesäyliopistoon Palvelumuotoilun opintojen kautta. Palvelumuotoiluun oleellisesti sisältyvä käyttäjälähtöisyys oli mukana tehtävässä automaattisesti.

Analysoimme kesäyliopiston brändiä verkkosivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta. Brändin analysoinnin lähtökohdaksi valittiin "tunnettuusongelma" - Mikkelin kesäyliopistoa ei tunneta kovin hyvin Mikkelissä, ei Etelä-Savossa, eikä muualla Suomessa.  


Brändiarvon osa-alueet: Kamilan (2021)
sovellus Laaksonen & Rainisto. 


Opimme teoriaopinnoissa, että brändin arvo koostuu organisaation tunnettuudesta, siihen liittyvistä mielikuvista, palvelun koetusta laadusta ja asiakkaiden uskollisuudesta. Brändi voidaan määritellä monella tavalla. Opintojaksolla brändi määriteltiin yrityksen asemaksi ja sen tavoitemielikuvaksi markkinoilla. Brändi myös viestii, miten yritys haluaa tulla nähdyksi ja koetuksi. Brändin pitäisi aina perustua yrityksen näkemyksille ja arvoille. Brändi toteutuu henkilöstön toimintatapoina, tuotteina ja palveluina, hinnoitteluna, viesteinä, muotoiluna ja ilmeenä. (Kamila, 2021.)


Visuaalisuus on osa brändin ulkoasua. Visuaalisuudella voidaan herättää tunteita ja ohjata asiakaskokemusta. Erityisen suuri merkitys visuaalisuudella on asiakassuhteen alkuvaiheessa ja toimialoilla, joilla tuotteet ovat samanlaisia. Visuaalinen identiteetti kattaa kaiken, mikä yrityksestä tai tuotteesta on silmin havaittavaa. Sen tavoitteena on välittää haluttua mielikuvaa. (Pohjola 2019, 15–18.) Tässä tehtävässä voidaan onnistua luonnollisesti eri tavoin. Visuaalisuuden kokemus on myös aina subjektiivinen. Pohjola (2019) lähestyy visuaalisen ilmeen arviointia viidestä eri näkökulmasta: 1) strategiset vaatimukset, 2) muun viestinnän tuki, 3) visuaaliseen muotoon liittyvät vaatimukset, 4) käytettävyys ja 5) visuaalinen laatu.


Visuaalisen identiteetin tärkein strateginen tehtävä on viestiä brändin haluttua positiota ja erottaa se kilpailijoista (Pohjola 2019, 108). Yrityksen tarina on myös osa brändiä. Hyvin kerrottu tarina herättää mielenkiinnon ja kertoo mistä yrityksen toiminnassa on kyse, se tiivistää yrityksen historia, nykyhetken ja tulevaisuuden.


Tunnettuutta
banderollikampanjalla
Mikkelin kävelykadulla



Tarina brändin vahvistajana - Mikkelin kesäyliopiston alkupiste 

Millaisiin tarpeisiin kesäyliopistot ovat syntyneet? Ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin jo vuonna 1912 Jyväskylään vauhdittamaan suomenkielisten ylioppilaiden yliopisto-opintoja. Suomen ainoa yliopisto Helsingissä oli tuolloin ruotsinkielinen. Kesäyliopistossa opiskeltiin kesälukukauden aikana suomen kielellä ja vauhditettiin yliopisto-opintojen etenemistä. Sittemmin kesäyliopistoja on perustettu Suomeen parikymmentä. Kesäyliopistojen toimintaa määrittelee laki vapaasta sivistystyöstä, jonka mukaan kesäyliopistot ovat alueellisia koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuu avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen. Toiminnassa on otettava huomioon korkeakoulutettu väestö.

Mikkelin kesäyliopisto aloitti toimintansa vuonna 1971. Oppilaitos, ensimmäiseltä nimeltään Mikkelin kesäkauppakorkeakoulu, perustettiin monen muun kesäyliopiston tavoin vauhdittamaan kauan kytenyttä haavetta saada maakuntaan oma yliopisto. 1960-luvun lopulla käytiin kiivasta taistelua maakuntien kesken oman yliopiston saamisesta. Siitä asti, jo 50 vuotta, Mikkelin kesäyliopistossa on opiskeltu avoimia yliopisto-opintoja. Nykyisellään toiminta on ympärivuotista ja tarjolla on noin 40 oppiainetta kuudesta eri yliopistosta. Vuosittain kesäyliopistossa opiskelee 2500–3700 opiskelijaa joko avoimia yliopisto-opintoja, työelämälähtöisiä täydennyskoulutuksia tai muita sivistäviä opintoja ja luentoja. 

Yksi esimerkki monipuolisesta opintotarjonnasta on Palvelumuotoilun perusopinnot, jonka oppimistehtävänä syntyi tämä moniääninen usean kirjoittajan blogikirjoitusten sarja.


Seuraavassa blogikirjoituksissa analysoimme Mikkelin kesäyliopiston brändiä oppimamme teoria tiedonperusteella. Tarkastelemme kesäyliopiston ydinviestiä ja erottautumista, pohdimme, miten kesäyliopisto profiloituu oppilaitoksena ja millainen on kesäyliopiston ulkoasu.  Seuraava blogikirjoitus Kesäyliopisto Saimaan sylissä (2/3) - brändin analysointia ilmestyy viikon päästä 29.3.2021. Samalla päivämäärällä 50-vuotta sitten julkaistiin muuten kesäyliopiston ensimmäinen kurssiohjelma.  


Mikkelin kesäyliopisto kiittää ja kumartaa Brändi ja visuaalisuus -opintojakson opiskelijoita Tuulaa, Marikaa, Heidiä, Saria ja Jiriä yhteisestä teoriaan perehtymisestä brändityön perustaksi. Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen opiskelu onnistui erinomaisesti myös verkossa.

Palvelumuotoiluterveisin

Anne, kesäyliopiston rehtori ja palvelumuotoilun opiskelija



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

  Uudet tilat, uudet tuulet Marraskuun alusta alkaen Mikkelin kesäyliopistossa on puhaltanut uudet tuulet. Palvelemme 1. marraskuuta alkaen ...