keskiviikko 30. joulukuuta 2020

 

Digioppia ikä kaikki - digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja

 

Olemme järjestäneet viimeisen kahden vuoden aikana maksutonta  digitaitojen opetusta ikäihmisille ja työikäisille. Kesäyliopistot pitävät digitaitojen opettamista keskeisenä vapaan sivistystyön tehtävänä, jotta aktiivinen kansalaisuus ja osallisuus ylipäätään mahdollistuvat kaikille ikään ja pohjakoulutukseen katsomatta. Tämän päivän digitaalistuvassa yhteiskunnassa lähes kaikki palvelut ovat muuttuneet digitaalisiksi verkkopalveluiksi. Ilman digitaitojen osaamista on hankala hoitaa edes omia henkilökohtaisia asioita.


Koulutuksissa käytetään omaa tuttua älylaitetta.

Digitaitoja ikääntyneille

Ikäihmisille digiopetus on ollut käytännöllistä ja opastavaa  lähiopetusta. Aiheina on ollut mm. älylpuhelimen käyttäminen, tietoturva, pilvipalvelut, kuvaaminen älylaitteella, erilaiset sosiaalisen median palvelut ja älylaitteen hyötykäyttö. Ikäihmisten digiopetukset ovat osa 14 kesäyliopiston Geronet-yhteishanketta, jonka rahoittaa Opetushallitus.

Ikäihmisten digikoulutukset jatkuvat vielä kevään 2021 ajan maanantaisin kello  13 - 15.30 Mikkelin kesäyliopistolla. Mikäli koronarajoitukset estävät lähiopetukset, toteutamme koulutukset verkkoympäristössä. 

Kevään koulutusten sisällöt on suunniteltu syksyn 2020 aikana koulutuksissa käyneiden ikäihmisten toiveiden ja tarpeiden perusteella. Tulossa on mm. opastusta kirjaston ja terveydenhuollon etäpalveluiden ja eri viranomaisten verkkopalveluiden käyttöön, opetusta älylaitteella kuvaamiseen sekä älylaitteen hyöty- ja viihdekäyttöön ja tietoturva-asioihin. Lue lisää maksuttomista Geronet-koulutuksista ja ilmoittaudu digioppiin!

Geronet-hankkeessa on myös muodostettu ja koulutetettu vapaaehtoisten digiopastajien verkosto. Digiopastajat antavat OmaTorilla tiistaisin kello 10 - 12 ohjausta älylaitteiden käytössä ja älylaiteongelmissa. OmaTori sijaitsee Mikkelin torin laidalla osoitteessa Porrassalmenkatu 21, toisessa kerroksessa. Opastukset jatkuvat OmaTorilla heti, kun koronarajoituksia pystytään taas höllentämään. Geronet-hankkeen aikana vapaaehtoiset digiopastajat ovat auttaneet ja neuvoneet jo yli 100 digiavun tarvitsijaa OmaTorilla.  


Turvallisesti digitaitoja oppimassa.
Käytössä turvavälit, maskit ja käsidesit. 


Työelämän digitaidot

Työikäisille olemme tarjonneet 80 vuorovaikutteista verkkoluentoa erilaisista digitaidoista. Webinaaritallenteet ovat edelleen katsottavissa YouTube-kanavalta. Uusin koulutuskokonaisuus on Digiosaamisen perusteet -kurssi, joka koostuu kolmesta osaamistasosta: aloitteleva käyttäjä,  peruskäyttäjä ja hyötykäyttäjä. Kurssi vaikeusaste kasvaa osaamistasojen edetessä. Kurssin suorittaja saa digitaalisen osaamismerkin, jolla hän voi osoittaa vaikkapa työnhaussa digiosaamisensa. Kurssia voi opiskella maaliskuun 2021 loppuun asti. 

Vaikka webinaarit ja Digiosaamisen perusteet on suunniteltu kehittämään työikäisten digiosaamista, voi koulutuksia hyödyntää ihan kuva vaan iästä tai elämäntilanteesta  riippumatta. Tarvitset vain tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen, sähköpostiosoitteen ja pääsyn internetiin. Nämä koulutukset on toteutettu 18 Suomen kesäyliopiston yhteishankkeessa (Dikata), joka on Opetushallituksen rahoittama  hanke. Hanke päättyy maaliskuussa 2021. Lue lisää maksuttomista Dikata-koulutuksista.

Vielä ehdit mukaan maksuttomiin digikoulutuksiin. Tervetuloa  kesäyliopistoon opiskelemaan digitaitoja!

 

Digiterveisin,

Anne Havukainen
rehtori

keskiviikko 7. lokakuuta 2020

Tulevaisuuden menestyjä ei pärjää ilman palvelumuotoilua 



Palvelulähtöinen ajattelu on yrityksissä ja organisaatioissa sivuuttanut tuotelähtöisen ajattelun 2000-luvulla. Tämän rinnalla asiakaskeskeinen ajattelu eli asiakkaan tavoitteiden ja toiveiden kuunteleminen on otettu todesta. On tajuttu, että asiakkaan aito ymmärtäminen on asiakaspalvelun avaintekijä ja kilpailuvaltti. 

Monet palvelut ovat siirtyneet tai siirtymässä digitaalisiksi. Hiljalleen on ymmärretty, ettei digitaalisia palveluita voi kehittää teknologia edellä kuulematta ja tajuamatta asiakasta, joka digipalvelua käyttää. 

Asiakkaan palvelukokemus muodostuu pienistä osista ja kaikissa niissä kanavissa, missä asiakas palveluun tutustuu. Moninaisen palvelukokemuksen ymmärtämisen avuksi on valjastettu palvelumuotoilu, ja tämän ajatusmallin harjaannuttaminen yritysten, organisaatioiden ja yksittäisten toimijoiden avuksi. 

Lapin avoimen yliopiston palvelumuotoilun perusopinnot (25 op) on kattava ja erityisen käytännönläheinen opintokokonaisuus. Talvella 2021 nämä opinnot käynnistyvät yhteistyössä Mikkelin ja Etelä-Karjalan kesäyliopistoissa. 

Opinnot jakautuvat seitsemään kurssiin, joissa palvelumuotoilun eri opettajien johdolla tutustutaan muotoiluajattelun ideaan ja asiakaslähtöisyyden osatekijöihin. Palveluiden laadun merkitys, brändin käsitteen ymmärtäminen koko henkilöstöä koskevaksi asiaksi ja visuaalisten keinojen tärkeys tavoitteiden mukaista mielikuvaa luovina seikkoina tulevat opintojen myötä todellisuudeksi. 

Opinnoissa perehdytään laajasti myös siihen, mikä on palvelumuotoilun rooli liiketoiminnassa ja laajemmin koko yhteiskunnassa. Julkisten palvelujen muotoilu -kurssilla puolestaan keskitytään siihen, mikä on muotoilun merkitys julkisten palvelujen käyttäjälähtöisessä kehittämisessä. 

Palvelumuotoilu on ennen kaikkea asenne. Se on myös työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla palvelua kehitetään. Palvelumuotoilu on lisäksi prosessi palveluiden kehittämiseksi. Näihin kaikkiin osa-alueisiin perehdytään ja niitä harjoitellaan jokaisella kurssilla yhdessä. 

Opinnot päättyvät Palvelumuotoilun johtaminen -kurssiin, jossa keskitytään erityisesti organisaation sisäisen toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen muotoilun menetelmin. Tällä kurssilla tehdään myös pienryhmätöinä oikeita palvelumuotoilun projekteja yrityksille ja organisaatioille. 

Kenelle palvelumuotoilu sopii? Opinnot on tarkoitettu kaikille palvelujen ja/tai tuotteiden tarjoajille, jotka haluavat parantaa asiakkaidensa kokemusta. Se sopii myös heille, jotka haluavat ymmärtää ja kehittää organisaatiotaan sisäisesti, kuten parantaa henkilöstön motivaatiota, työssä viihtymistä ja jaksamista. 

Palvelumuotoilu voi lähteä pienistä projekteista. Se voi olla vaikkapa asiakaspalvelutilojen tai asiakkaille laadittujen ohjeiden ja opasteiden muotoilua. Se voi olla digipalvelujen muotoilua tai ymmärrettävämmän kielen ja sanojen muotoilua. Se voi olla käytettävyyden muotoilua tai uudenlaista markkinoinnin muotoilua. 

Ei ole alaa, missä ei tarvittaisi palvelujen muotoilua. 



Kuvaaja: Katja Lösönen

















Kirjoittaja on FT Marjo Kamila 
Lapin avoimen yliopiston vieraileva kouluttaja

maanantai 14. syyskuuta 2020

 

Mikkelin sotakirjallisuustapahtumassa välivuosi

Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtumassa - Ihminen sodan jaloissa oli tarkoitus tarkastella syyskuun viimeisenä viikonloppuna pakolaisuutta, siirtolaisuutta ja evakkoteemaa taiteen ja tutkimuksen, kauno- ja tietokirjallisuuden kautta. Valitettavasti joudumme siirtämään koronapandemian takia tapahtuman vuodella eteenpäin.

Miksi sotakirjallisuustapahtuma rantautui juuri Mikkeliin?

Sotakirjallisuustapahtuma sai alkunsa hieman yli neljä vuotta sitten. Tapahtuman synty kytkeytyy vahvasti Mikkeliin avattavaan Sodan ja rauhan keskus Muistiin. Neljä vuotta sitten, kun Muisti oli vielä hankevaiheessa, pohdimme millaisia tapahtumia keskuksen ympärille voisi rakentaa. Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyt tulevat kertomaan Suomen ja suomalaisten osallisuudesta sotaan, yksilön kokemuksista ja sodasta ilmiönä. Mitä muuta Muisti voisi tarjota? 
Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen pohti hankevaiheessa että, onkohan sotakirjallisuudella omaa kirjallisuustapahtumaa? Hän otti yhteyttä FL Pirkko Heikkiseen, jonka muistamme laajasti kirjallisuuteen perehtyneenä, kulttuurin voimahahmona ja sivistyksen puolestapuhujana. Pirkko innostui ideasta välittömästi ja totesi: ”Ei ole, mutta sellainenhan täytyy järjestää!”. Neljännen tapahtuman omistamme Pirkko Heikkisen muistolle.

Mikkelin sotakirjallisuustapahtuman ideana on ollut yhdistää saman teeman alle kirjallisuuden eri lajeja; kaunokirjallisuutta, seikkailukirjallisuutta ja tutkimusta. Uskomme vakaasti, että sodasta ja rauhasta riittää jaettavaa, ja eri näkökulmien esilletuominen rikastuttaa keskustelua ja lukijoiden suhtautumista sotaa käsittelevään kirjallisuuteen.
 
Elämme parhaillaan hyvin poikkeuksellista aikaa koronan keskellä. Korona rajoittaa vapauutamme liikkua ja tavata ihmisiä, se luo turvattomuutta ja epävarmuutta elämäämme. Kevään aikana pandemian torjumisessa on käytetty samaa sanastoa kuin sodasta. Vapauden ja terveyden menettäminen ovat antaneet pienen aavistuksen siitä, mitä on elää kriisin keskellä. Sotakirjallisuustapahtuman teema Ihminen sodan keskellä muistuttaa siitä, että ihmiset elävät sodan keskellä tänäkin päivänä.
 
80 vuotta sitten sadattuhannet suomalaiset joutuivat jättämään kotinsa ja etsimään uuden asuinsijan.  Vaikka evakoiden asuttamisprojekti suoritettiin Suomessa teknisesti hyvin, evakot kokivat myös torjuntaa, vierautta ja hyväksymättömyyttä. Pakkolähdön, luopumisen ja siirtolaisuuden ylisukupolvinen kokemus on edelleen läsnä evakoiden jälkeläisten elämässä.

SA-kuva

Siirrämme Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuman syyskuuhun 2021. Toivomme, että tapahtuman sisältö säilyy kutakuinkin samana, ehkä pienillä lisämausteilla höystettynä.

Tämän vuoden tapahtumaan olivat lupautuneet puhujiksi kirjailija Sirpa Kähkönen. Hänen oli tarkoitus piirtää kuva ylisukupolvisista evakkokokemuksista ja sukujen tarinoista, joita yksilöt kantavat edelleen mukanaan. Ilmari Leppihalmeen puheenvuorossa olisi perehdytty suomalaisen evakkokirjallisuuden muotoihin ja muutoksiin ajan kuluessa, aina sota-ajasta nykypäivään. Antero Kahila olisi käsitellyt miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyiksi tai torjutuiksi uusissa yhteisöissään ja millaisia kertomuksia tai hiljaisuuksia heidän muistinsa ovat niistä rakentaneet.


Kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Olli Löytyn tarkoituksena oli kertoa, kuinka sarjakuva voi parhaimmillaan korjata siirtolaisuuteen liittyviä juurettomuuden tunteita ja ratkoa kulttuurisen kanssakäymisen aiheuttamia ristiriitoja. Lotta Nuotio olisi kertonut kirjansa Yksi Miljoonista päähenkilön Modin tarinan, kuinka hän muuttuu sotaa paetessaan kirurgista ”pakolaiseksi” ja pakolaisesta ”syyrialaiseksi”. Pakolainen muuttuu helposti silmissämme ”massaksi” tai ”vyöryksi” ja menettää oman menneisyytensä ja identiteettinsä.


Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtumaan odotellessa, ehdotamme Ihminen sodan jaloissa tematiikkaan liittyen muutamaa lukuvinkkiä:  

  • Lotta Nuotio: Yksi Miljoonista. Modin pako Syyriasta (2016)
  • Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja, erityisesti Muistoruoho (2019)
  • Eeva Kilpi: Rajattomuuden aika (2017)
  • Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani: kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä. Useita kirjoittajia. Toimittaneet: Pirkko Kanervo ja Olli Kleemola.
  • Oulun yliopiston tutkimushanke Tunnustuksia löytyy: https://recognitionandbelonging.com/about/
  • Turun yliopiston tutkimushanke Sarjakuva ja siirtolaisuus. Kuuluminen, kerronta, aktivismi alta löytyy mm. erilaisia siirtolaisuutta käsitteleviä sarjakuvia. https://migrationcomics.fi/ 


Ensi vuonna Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma tulee entistä ehompana ja uljaampana. Tapahtuma järjestetään upouudessa Sodan ja rauhan keskus Muistissa syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Järjestäjinä ovat olleet alusta lähtien Mikkelin kesäyliopisto, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin seutukirjasto ja Mikkelin museot. 

Kaikkien järjestäjien puolesta toivotamme teidät tervetulleiksi ensi vuonna Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtumaan syyskuun viimeisenä viikonloppuna!


Pia Puntanen, sisältöjohtaja
Sodan ja rauhan keskus Muisti 
ja 
Anne Havukainen, rehtori 
Mikkelin kesäyliopisto

 


keskiviikko 2. syyskuuta 2020

 

Lue Pauliinan tarina oikeustieteen opinnoista: ”Avoimen väylähaun kautta oikeustieteen opiskelijaksi Itä-Suomen yliopistoon!”

 

Pauliina Moilanen,
nykyinen
tutkinto-opiskelija.

Mikä antoi kimmokkeen opiskelullesi?

Olen aina (vasta aikuisiässä tosin) halunnut opiskella, ja olenkin opiskellut puutarhuriksi sekä suorittanut turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon, alun perin olen koulutukseltani merkonomi. Olen joskus ”sata vuotta” sitten pyrkinyt kauppakorkeaan sekä oikikseen, mutta pääsykokeet olivat mahdoton urakka minulle perheellisenä ja työssäkäyvänä. Kimmoke lähteä opiskelemaan tuli siitä, kun ymmärsin, että avoimen väylän kautta on mahdollista päästä tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon.

Miten päädyit oikeustieteeseen (hallinto-oikeuteen ja yleisiin oikeusjärjestysopintoihin)? Ammatillisista tarpeista vaiko tutkintoa tavoittelemaan jo alusta pitäen?

Oikis ja yliopisto/korkeakoulu ovat siis aina olleet jonkinlainen haaveeni, ja Mikkelin kesäyliopiston kautta suoritettavia Itä-Suomen yliopiston (UEF) avoimen kursseja sekä väylää olen moneen kertaan miettinyt Mikkeliin muuton jälkeen. Kysyin kaksi vuotta sitten esimieheltäni, että mitä kannattaisi opiskella, kun intoa on - ja häneltä sain vinkin näistä Mikkelin kesäyliopiston kursseista. Toki olin siis niitä jo aiemmin miettinyt, mutta esimiehen suositus vahvisti lähtemään opiskelemaan. Valitsin aluksi hallinto-oikeuden perusopintokokonaisuuden - ajattelin, että 25 op on realistisempi saada kokoon kuin 60 op.

Millaista opiskelu on ollut työn ohessa? Mikä yllätti (jos jokin yllätti), alkoiko opiskelu sujua heti alusta pitäen?

Osallistuin syksyllä 2018 uusien opiskelijoiden infoon, josta sain todellisen buustin opiskeluihin. Tiina Roikonen ja muu Mikkelin kesäyliopiston sekä UEF:n porukka kertoivat todella innostavasti opiskelusta ja mahdollisuudesta päästä tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän kautta ilman pääsykokeita.

Urakka alkoi Oikeustieteiden ABC -kurssilla (nykyisin Oikeustieteen perusteet -kurssi), joka tuntui järkeen käyvältä ja rennolta suorittaa, kun pystyi testaamaan omaa osaamistaan sähköisesti ennen tenttiä. Kuitenkin tenttiin mennessä jännitti ihan hirvittävän paljon. Tentti meni läpi, mikä olikin edellytys seuraavien kurssien suorittamiseksi. Seuraava kurssi oli Yleishallinto-oikeus ja luennoitsijana emeritus professori Tarmo Miettinen, jonka luentoja on ilo kuunnella ja luennoille ilo osallistua. Tämäkin kurssi meni kunnialla läpi, vaikka ennen tenttiä tuntui, etten osaa mitään (sama tunne on edelleen ennen jokaista tenttiä 😊).

Koska olin ottanut hallinto-oikeuden perusopintokokonaisuuden, ei joka kuukaudelle ollut tenttejä. Itselleni ei pakkotahtinen opiskelu onnistu. Edes raha (maksettu kurssikokonaisuus) ei toimi motivaattorina, joten senkin vuoksi leppoisa tahti oli tärkeää, jotta innostus säilyi. Kun huomasin, että kurssi kurssilta opintopisteitä kertyy, voisi todeta, että nälkä kasvoi syödessä. Kun olin saanut 25 op täyteen aika kivuttomasti, päätin, että kyllähän tällä tahdilla ja lukuinnolla suoritan seuraavat 35 op ja aloin ottaa yksittäisiä kursseja yleisistä oikeusjärjestysopinnoista. Haave yliopistoon sisäänpääsystä alkoi kasvaa ja suorastaan häämöttää horisontissa. Alkuvuodesta 2020 päätin, että 60 op on saatava täyteen tämän kevään aikana, jotta pääsen hakemaan jo kevään haussa tutkinto-opiskelijaksi. Kun keväällä koronaepidemia keskeytti kaiken muun harrastustoiminnan, oli se helpotus ja pelastus opintoja ajatellen – ja pisteitä oli lopulta määräpäivään mennessä 66 op. Ihan kaikessa on siis myös jotain hyvää. 

Olimme mieheni kanssa monen vuoden säästämisen jälkeen unelmamatkallamme Etelä-Amerikassa tammikuussa 2020. Matkan paluupäivää seuraavana aamuna klo 8.00 oli Perhe- ja jäämistöoikeuden tentti. Tein ennen matkaa muistiinpanoja, otin kirjat mukaan ja reissussa muutamana päivänä jopa sain luettua. Eniten luin paluumatkalla, kun lento kesti yhteensä 16 h + bussimatka Hki-Mikkeli vielä päälle! Vaikka jonkinasteista jetlagia oli ilmassa, kun tulin tenttiin, meni sekin tentti läpi (eikä edes rimaa hipoen).

Aina on puhuttu opiskelutekniikasta ja oman sellaisen löytämisestä. Kursseja suorittaessa löysin oman tekniikkani; luen ja merkitsen tärkeimmät kohdat (post-it lapuilla tms.), sen jälkeen kirjoitan tärkeimmät kohdat omiin muistiinpanoihin, joita vielä luen, mielellään myös ko. lakiteksti vieressä. Tämä voi kuulostaa työläältä, mutta itse en sitä sellaisena koe. Joitakin loma- tai saldopäiviä olen pitänyt ennen tenttejä ja käräjäoikeuden istuntojen seuraamiseen, mutta muuten ei opiskelu ole vaatinut minulta mitään uhrauksia. Televisiosta ei nykyään tule mitään järkevää, joten siihenkin käytettävän ajan on voinut hyvin lukea. Vaikka opiskelu vaatii päättäväisyyttä, ajan ja tekemisten tehokasta organisointia ja vahvoja istumalihaksia (itse kyllä luen yleensä sohvalla maaten 😊), ei mikään ole tuntunut ”vaatimiselta”.  

Eniten opiskelussa on yllättänyt se, ettei tämä olekaan ollut niin vaikeaa ja aikaa vievää kuin olin kuvitellut. Vaikka pari hylättyä on tullut (erittäin hankaliksi tunnetuista kursseista), eivät ne ole lannistaneet. Toisen näistä sain suoritettua oppimistehtävinä ja toisen pääsen ilmeisesti skippaamaan kokonaan. Ilman Mikkelin kesäyliopiston Tiina Roikosen neuvoa en olisi ymmärtänyt, että voin ottaa ko. kurssin tilalle minulle sopivamman kurssin, ja tällä neuvolla sain Hallinto-oikeuden 25 op täyteen.

Mitä opiskelu on kohdaltasi sinulta / läheisiltä vaatinut (jos on vaatinut jotakin)?

Mieheni on ollut koko ajan erittäin kannustava, enkä varmasti olisi saanut opintoja eteenpäin, jos hän olisi ollut jotenkin opiskelua vastaan tai ei olisi arvostanut tätä hommaa. Joku voisi kokea puolison opiskelun uhkana, mutta onneksi meillä ei ole näin. Aikuiset lapseni todennäköisesti ovat ensin ihmetelleet, että miksi opiskelen, mutta eivät ole arvostelleet urakkaa (ainakaan ääneen). Ammattikouluikäiselle nuorimmaiselle olen toivottavasti edes vähän näyttänyt esimerkkiä, että lukeminen kannattaa.

Kuinka tutkintotavoitteinen opiskelu on onnistunut/sujunut Mikkelistä käsin?

Mikkelin kesäyliopistosta olen saanut koko ajan - ja aina kun olen kysynyt - aivan äärettömän paljon apua niin eri järjestelmissä seikkailemiseen kuin opintojen suunnitteluun ja yksittäisiin kursseihin liittyvissä asioissa! Yksin ei tosiaankaan ole tarvinnut pähkäillä ja kaikki apu ja tuki tulee aina huippunopeasti ja helposti. Jätti-iso kiitos kaikille Mikkelin kesäyliopiston ihmisille! Myös UEF:n facebook -ryhmä on ollut useasti apuna jo ihan pelkästään muiden ihmettelyjä lukiessa. Kaikilla on tietysti oma tyylinsä oppia, mutta suosittelen osallistumista kaikille luennoille, jos ja kun sellaisia on tarjolla. Kaikkihan siirtyi koronan myötä keväällä verkkoon ja paljon on luentoja striimattuna, joten niitä voi katsoa ja kuunnella silloin kun itselle parhaiten sopii, esim. automatkalla, jos on menoa pidemmälle. Itse koin varsin viihdyttävänä (ja toki hyödyllisenä kurssia ajatellen) professori Pauli Rautiaisen pitämät Valtiosääntöoikeuden parin vuoden takaiset luennot, jotka vielä viime syksynä olivat kuunneltavissa ja katsottavissa.

Olen edelleen ihmeissäni ja ikionnellinen sisäänpääsystä yliopistoon. Mikäli yhtään mietit, että kannattaako ja että pystytkö, vastaan että kannattaa ja pystyt! Kokeile vaikka kurssi kerrallaan, opiskelu vie mukanaan.


Terveisin,

Pauliina, tutkinto-opiskelija Itä-Suomen yliopistosta

P.S. Tämän syksyn oikeustieteen info järjestetään ke 9.9. klo 17.00 - olet lämpimästi tervetullut mukaan! Pauliina on paikalla kertomassa omista opiskelukokemuksistaan.

 

torstai 21. toukokuuta 2020

Koronan koettelemukset ja uudet opit

Olisitko sinä uskonut vielä vuoden alussa, että lähes koko Suomi suljetaan maaliskuussa? Minä en osannut edes ajatella, että tällainen olisi edes mahdollista.

Korona on vaikuttanut varmasti jokaisen meidän elämäämme tavalla tai toisella. Olemme jokainen joutuneet välttämään sosiaalisia tilanteita ja kontakteja toisiin ihmisiin. Aika koronan Suomeen rantautumisen jälkeen on ollut hyvin poikkeuksellinen ja se on koetellut lähes kaikkia yhteiskunnan aloja.

Oppilaitokset suljettiin 18.3.2020. Koronapandemia on koetellut myös Mikkelin kesäyliopiston toimintaa. Toistaiseksi olemme selvinneet, tosin pienillä kolhuilla. Korona on tuonut myös mukanaan uutta. Oppimisen tapoja on täytynyt ajatella uudella tavalla ja opetuksen tarjontaa on täytynyt suunnitella ja järjestää eri tavalla kuin ennen koronaa.

Koronakeväässä osaava henkilökunta ja todella joustavat ja mukautuvat kouluttajamme ovat olleet kesäyliopiston pelastus. Muutimme joustavasti ja nopeasti osan ätyöelämälähtöisistä koulutuksistamme reaaliaikaisiksi verkkokoulutuksiksi. Jouduimme myös siirtämään paljon sellaisia koulutuksia syksyyn, joissa lähiopetus ja kontakti ovat ehdottomia vaatimuksia oppimisen kannalta. 

Olemme saaneet reaaliaikaisista verkkokoulutuksista todella kannustavaa ja positiivista palautetta opiskelijoiltamme, jotka ovat ottaneet kanssamme rohkeasti digiloikan. 

”Mielenkiintoinen tapa opiskella. Istuin omassa työhuoneessani, rauhassa, omalla tietokoneellani. Olin printannut luentokalvot etukäteen; tein muistiinpanoja luennon edetessä. Kouluttajalla oli selkeä ääni. Chat onnistui oikein hyvin. Minulla oli eväitä pöydällä ja appelsiinin kuoriminen onnistui mainiosti. Yhtään ei väsyttänyt, vaikka oli perjantain iltapäivä käsillä. Matkoihin ei mennyt aikaa ollenkaan, ei ollut parkkeerausongelmaa. Minusta oli niin hienoa, että toivoisin tällaisen toistuvan tulevaisuudessa. Jotain hyväähän tämän koronan on myös tuotava ja se voisi olla esim. jatkossakin tällainen koulutusmahdollisuus. On tätä paljon täällä työporukan kanssa kehuttu.” 
- Eräs tyytyväinen opiskelija -



Reaaliaikainen etäopetus verkkovälitteisesti on ollut arkipäivää avoimen yliopiston opinnoissa jo useita vuosia. Täytyy sanoa, että onneksi! Tämän kokemuksen turvin oli suhteellisen helppoa lähteä muuttamaan myös työelämälähtöisiä täydennyskoulutuksia etäopetusmallin kautta järjestettäväksi.

Kesäyliopiston palveluhenkiset koulutussihteerit ovat toimineet etäopetuksessa sekä kouluttajien että opiskelijoiden tukena. Olemme järjestäneet kaikille kouluttajille ja opiskelijoille etukäteen etäyhteydentestausmahdollisuuden. Testaaminen on varmistunut yhteyksien toimivuuden. Vaikka kesäyliopistossa onkin jo vuosien kokemus etäyhteyksien kautta toteutettavista avoimista yliopisto-opinnoista, olemme mekin ottaneet sen paljon puhutun digiloikan!

Olemme ottaneet käyttöön uusia etätyökaluja ja ohjelmia omiin viikoittaisiin etäkokouksiin ja koulutuksiin. Iso kiitos kesäyliopiston henkilökunnalleTässä poikkeusajassa on työyhteisömme voima ja osaaminen on punnittu, olette mahtava tiimi! 


Osallistuin Saavutettavuus sisällöntuotannossa -koulutukseen
ja vakuutuin verkkokoulutusten toimivuudesta.

Uskon vahvasti, että tämä korona-aika jättää pysyvän jäljen koulutusmaailmaan. Koulutusten toteuttamistavat tulevat monimuotoistumaan ja reaaliaikaiset verkkokoulutukset tulevat jäämään tarjontaan sellaisissa koulutusaiheissa, joihin tämä totuttamistapa soveltuu. Korona on haastanut oppilaitoksia ja se on tuonut mukanaan myös uutta.

Meille uusi merkitsee myös ihan konkreettisesti uuden oppimista. Syksyllä henkilökuntamme kouluttautuu verkkopedagogiikassa entistä paremmiksi verkkofasilitaattoreiksi ja verkkokoulutusten käsikirjoittajiksi ja otamme haltuun entistä monipuolisemmat verkkopedagogiset mallit, joilla voimme tukea opiskelijoidemme oppimista ja voimme tuottaa entistä laadukkaampia ja erilaisiin oppimistarpeisiin suunniteltuja koulutuksia. 

Poikkeusolojen aiheuttamien muutosten ja säätöjen keskellä, avoimen yliopiston opetustarjontamme valmistuu syksyksi laajempana ja runsaampana kuin koskaan Mikkelin kesäyliopiston historiassa. Mikkelin kesäyliopisto on lukukaudella 2020-2021 kuuden avoimen yliopiston kesäyliopisto! Käyhän kurkkaamassa mitä kaikkea voit opiskella Mikkelissä. 

Sinun ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan opiskellakseen avoimia yliopisto-opintoja Mikkelissä ja Etelä-Savossa! Oppimisen apajat ovat aivan kätesi ulottuvilla ja lisäksi saat meiltä henkilökohtaista ohjausta opintojesi eri vaiheissa. Meillä et opiskele yksin, me tuemme sinua opintojesi eri vaiheissa.

Perusopetuksessa palattiin jo lähiopetukseen, mutta ei normaaliin. Kesäyliopistossa jatkamme vielä heinäkuun loppuun asti poikkeusoloissa. Teemme etätyötä ja opetus jatkuu etäopetuksena. Palvelemme teitä puhelimitse ja sähköpostilla. Tosin palvelussa saattaa esiintyä pientä viivettä, pahoittelut siitä jo etukäteen. Mekin olemme joutuneet monen muun yrityksen tavoin turvautumaan lomautuksiin, mutta onneksi vain osa-aikaisesti. 

Katse tulevaan ja ajatukset uuden oppimiseen, koronasta huolimatta tai juuri sen takia!

Terveisin

Anne Havukainen
rehtori




perjantai 6. maaliskuuta 2020

Kanssasi askeleen edellä!



Uudistimme kesäyliopiston strategian viime syksyn ja alkutalven aikana. Strategiaprosessi oli todella hyödyllinen yhteisen ymmärryksen ja tekemisen sekä arvopohjan määrittelemisen kannalta. Strategian jalkautustyö tehtiin samalla, sillä koko henkilökunta osallistui strategian tekemiseen yhdessä johtokuntamme kanssa. 

Mkesäyliopistossa uskomme kasvokkain kohtaamisen merkityksellisyyteen ja voimaan oppimisessa, oppimiskokemusten jakamiseen kanssaoppijoiden ja maan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. 

Uimme oppilaitoksena vastavirtaan! Järjestämme lähiopetukseen ja kohtaamiseen pohjautuvaa opetusta, aina kun se mahdollista. Uudistamme kyllä vaiheittain pedagogiikkaa ja erilaisia oppimisen muotoja, mutta koulutustarjontamme ei perustu ajasta ja paikasta riippumattomiin verkko-opintoihin ja MOOC-kursseihin. Ei milloin vaan ja missä vaan.

Katri Saarikivi, luento 4.3.2020

Aivotutkija, PsM Katri Saarikiven taannoinen luento vahvisti entisestään luottamusta tekemäämme strategiseen valintaan - kohtaaminen ja oppiminen keskiössä näitä hommia tehdään.


JUST sulle täällä paikan päällä!

Strategiatyössä pohdimme ja kirkastimme arvojamme. Mikkelin kesäyliopiston arvoperusta nojaa neljääarvoon, jotka ohjaavat valintojamme ja toimintaamme.  

Joustavuus – vastaamme nopeasti ja ketterästi koulutustarpeisiin  

Uudistuvuus  koulutuksemme ovat aina ajankohtaisia ja tarvelähtöisiä, kehitämme toimintaamme jatkuvasti 
  
Sivistys – opetustarjontamme on tiedelähtöistä

Tasokkuus – meiltä saat erinomaista palvelua, ohjausta ja neuvontaa opiskelujesi eri vaiheissa ja koulutuksissamme opettavat maan parhaat asiantuntijat


Katri Saarikivi, luento 4.3.2020


Mikkelin kesäyliopisto on jatkuvan oppimisen ja sivistyksellisen tasa-arvon vahvistaja Etelä-Savossa

Etelä-Savossa ei ole omaa tiedeyliopistoa. Me kesäyliopistossa ajattelemme, että meidän merkityksellisin tehtävämmeo n järjestää eteläsavolaisille monipuolisia avoimia yliopisto-opintoja ja korkeakoulutasoisia täydennyskoulutuksia. Näin myös tuemme Etelä-Savon osaamisstrategia. Sen keskeisenä lähtökohtana on eteläsavolaisten osaamistason ja koulutusmyönteisyyden nostaminen, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen Etelä-Savossa.

Niinpä olemme laajentaneet koko ajan avoimien yliopisto-opintojen tarjontaamme. Meiltä löydät jo kuuden eri avoimen yliopiston opintoja noin 40 oppiaineessa. Lisäksi järjestämme vuosittain noin 50 eri ammattialoille suunnattua työelämälähtöistä täydennyskoulutusta. Muita sivistyksellisiä luentoja ja koulutustilaisuuksia on 30 - 40. Lisäksi kesäyliopisto palvelee alueen yrityksiä järjestämällä tilauksesta yrityksen omiin tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia.

Meillä opiskelee vuosittain noin 2500 opiskelijaa. Olemme sinua varten ja meillä voit opiskella mihin vuodenaikaan vain, vaikka nimi kesäyliopisto viittaakin hieman virheellisesti vain kesään. Mutta se onkin jo toinen tarina - mistä nimi juontaa juurensa.


Palvelulupauksin,

Anne Havukainen
rehtori



torstai 20. helmikuuta 2020

OHJAUKSESTA ONNISTUMISEN ILOA

Aina ei tiedä, mitä tulevaisuudessa haluaisi tehdä. Opiskelu kyllä houkuttelee, mutta kun ei tiedä, mistä aloittaa. Oma ammatti ja urakin kaipaa uudelleen pohtimista tai ainakin lisäosaamista. Mistä saada kaivattua tietoa? Miten lähteä avoimen yliopiston opintoihin mukaan? 
Suunnitelmien selkeyttämiseksi kannattaa poiketa kesäyliopistoon juttutuokiolle tai varata aika ohjaukseen. Tulevan hahmottaminen on helpompaa, kun asioita pohditaan yhdessä. Sillä uuden aloittaminen mietityttää aina, meitä kaikkia. Aiemmasta opiskelusta saattaa olla useita vuosikymmeniä aikaa, ja toisinaan niitä aiempia opintoja ei ole edes vielä kertynyt. Ei siis ihme, että jännittää – ollaanhan usein aivan uuden äärellä! 

Epävarmuus omasta osaamisesta ja kyvystä oppia uutta saattaa myös askarruttaa. Uskallanko, pärjäänkö, osaanko? Entä, jos en opikaan? Varmasti opit ja pärjäät! Taitosi kehittyvät koko ajan opintojen edetessä eikä kukaan ole mestari syntyessään. Itseä ja omaa suoritustaan ei myöskään kannata verrata muihin. Muista, että opiskelet itsellesi, et muille! Samalla asetat myös itse omat tavoitteesi, muut eivät riman korkeutta määrittele. 



Opintojen alkuvaiheessa tulee eteen paljon uutta. Sen vuoksi me täällä kesäyliopistossa pidämme huolen, että saat mahdollisimman hyvän startin opinnoillesi. Kun pohdinnan jälkeen halutut opinnot ovat selvillä, on aika tehdä ilmoittautuminen tänne meille. Tämän ilmoittautumisen vastaanoton jälkeen saat meiltä sekä opintokirjeen että opintojen aloitusohjeet. Näissä ohjeissa olemme pyrkineet avaamaan kattavasti niitä asioita, jotka liittyvät avoimen yliopiston opiskelijana aloittamiseen. Mitä tarkoittavat henkilökohtaiset käyttäjätunnukset, miten pääsee verkkoympäristöön, miten opinnoissa oikein opiskellaan – kaikki nämä ja paljon muuta löytyvät näistä ohjeistuksista! Ohjeet ja opintokirje kannattaa myös säilyttää – niistä on hyötyä myös mahdollisesti myöhemmin eteen tulevien pulmien kanssa. Ja aina kannattaa kysyä ja pyytää selventämään mieltä askarruttavat asiat, sillä tyhmiä kysymyksiä ei oikeasti ole - tyhmää olisi vain jättää kysymättä! Apua saa, ja sitä kannattaa myös pyytää. 

”Katsotaan yhdessä opintojen aloitusta!” Tämä lause usein lievittää alkuvaiheen pelkoja vähemmäksi. Yksin ei tarvitse opinnoissa tai opiskeluun liittyvien käsitteiden viidakossa pärjätä. Nykyisin lähes kaikki opinnot sisältävät jossain määrin verkossa työskentelyä. Tämä voikin olla se arveluttavin asia. Moni meistä on tottunut istumaan luokassa, olemaan läsnä luennoilla – osallistumaan opetukseen, jossa opiskellaan opettajan kanssa. Sen vuoksi verkko-opiskelua kannattaa ensin harjoitella vaikka yhdessä! Sovitaan aika, katsotaan verkkoympäristön koukerot rauhassa läpi. Ja mitä tutummaksi asiat tulevat, ja sitä paremmin opiskelukin sujuu. 



Ohjaukseen voit tulla milloin vain: opintoihin lähtemisen alkumetreillä, kun vielä mietit, olisiko itsestä opiskelijaksi. Tai kun olet epävarma, mikä ala tai mitkä opinnot olisivat se paras vaihtoehto. Tarve ohjaukselle voi tulla myös siinä vaiheessa, kun opiskelusi on jo käynnistynyt, mutta koko paketti tuntuu olevan vielä aivan levällään – mistään ei saa oikein kunnolla otetta. Usein yhdessä katsottuna opinnot avautuvat uudella tavalla ja pääset jälleen isännäksi – olemaan se, joka opintoja vie eikä toisin päin. Opiskeluun syystä tai toisesta syntyneen tauon jälkeen on usein hyvä syy ottaa yhteyttä ja sopia tapaamisesta: opintoihin on saattanut tulla muutoksia tai päivityksiä, ja se ”punainen lanka” on ehkä myös päässyt karkaamaan. 

Osassa opinnoista toimii myös tuutori/ryhmänohjaaja, joka perehdyttää opiskeluun, neuvoo opiskelutaitojen kehittämisessä ja on tukena oppiaineen sisällöllisissä kysymyksissä. Samalla tästä omasta ”lähiryhmästä” tulee kiinteä osa opiskelua. Myös luennot ja lähiopetukset toimivat mainiona verkostoitumispaikkana, jossa aikuisopiskelija tapaa muita samasta asiasta kiinnostuneita. Luennoilla pääset vaihtamaan kuulumisia toisten kanssa ja huomaat, että meitä aikuisopiskelijoita on kaikenikäisiä ja kaikenlaisista taustoista! Eikä ole kovinkaan harvinaista, että samoilla luennoilla istuneiden välille syntyy elämänmittaisia ystävyyssuhteita. 

Ohjaus on yksilöllistä. Jokaisella meillä on omat tapamme toimia - sen vuoksi ei myöskään ole olemassa yhtä ja yhteismitallista tapaa ohjaukselle tai sen määrälle. Joku tarvitsee enemmän tuuppausta ja tsemppaamista, myös matkan varrella, kun taas toisella kaikki sujuu alusta pitäen kuin itsestään. 

Täällä kesäyliopistossa kuuntelemme herkällä korvalla suunnitelmiasi ja toiveitasi, joihin pyrimme vastaamaan. Sillä myönteisesti sujuneet opinnot motivoivat myös jatko-opintoihin. Onnistumisen kokemukset ruokkivat oppimisen iloa ja uudet taidot innostavat eteenpäin – avoimen yliopiston opinnot voivat toimia siltana ja välietappina yliopisto-opiskeluun juuri Sinun kohdallasi!

Ohjausterveisin,


Tiina Roikonen
koulutussuunnittelija


keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Opintoja just sulle!

Näin kuuluu viestinnässämme käytetty lause. Mutta kuka on tuo ”Sinä”, jolle opintoja tarjoamme? Kenelle opinnot ovat tarkoitetut? Ja mistä opinnoista on oikein kyse? Avataanpa asiaa.
Ensinnäkin - avoimen yliopiston opintoja voivat opiskella kaikki halukkaat, kaikki opiskelusta kiinnostuneet! Riippumatta siitä, minkä ikäinen olet tai millaisia kouluja ja opintoja taustaltasi löytyy. Opintoihin lähtevä itse on paras arvioimaan omia tavoitteitaan ja mahdollisuuksiaan opiskeluun. Opintojen kuvauksiin ja sisältöihin kannattaakin tutustua rauhassa ja tehdä vertailua. Näin saa parhaimman kokonaiskuvan siitä, mihin on ryhtymässä – ja tarvittaessa voi kysyä meiltä apua ja vinkkejä! Kesäyliopistosta saat myös ohjausta ja neuvontaa, joten yksin ei tarvitse opiskeluissa porskuttaa eteenpäin! Opintotarjontamme pyrimme pitämään laajana, jotta jokaiselle löytyy sopivia opintoja - pienistä tutustumiskursseista aina laajoihin opintokokonaisuuksiin saakka.




Opintojaksosta opintokokonaisuuteen, perusopinnoista aineopintoihin

Opintoja löytyy siis moneen tarpeeseen, jaksoista kokonaisuuksiin. Yksittäiselle opintojaksolle kannattaa ilmoittautua erityisesti silloin, jos taustalla ei ole aiempia korkeakouluopintoja tai aikaisimmista opinnoista on kulunut jo pitkä aika. Näin pääset pienin askelin alkuun ja preppaamaan opiskelutaitoja. Opintojakso on hyvä valinta myös siinä tapauksessa, kun haluat tutustua uuteen tieteenalaan, mutta et halua sitoa itseäsi sen isompaan opiskelu-urakkaan. Voit kokeilla vaikkapa, miltä juridiikan, psykologian tai viestinnän opinnot tuntuvat! Ja kun mielessä on kypsynyt selkeä tarve tietyn alan opinnoille, voit valita laajemman ”paketin” – opintokokonaisuuden. Tällainen kokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden ammatillisen osaamiseen laajentamiseen, täydentämiseen tai vaikkapa lisäpätevöitymiseen! 

Opintokokonaisuus vaatii opintoihin lähtemisen yhteydessä jo hieman enemmän suunnittelua ja sitoutumista:
  • mistä aika opiskelulle?
  • miten aikataulutan opinnot työn oheen?
  • riittävätkö taidot verkko-opinnoissa?
Vastaavasti opiskelu myös palkitsee onnistumisen kokemuksilla! Perusopinnot ovat näistä mainituista opintokokonaisuuksista nimensäkin mukaisesti niitä, joista opiskelu aloitetaan. Niillä luodaan pohjaa ja hankitaan perustiedot ja -taidot tieteenalasta. Kiinnostuksen mukaan perusopinnoista voi jatkaa opintojaan ja edetä saman oppiaineen aineopintoihin.  

Paikan päällä vai verkossa?

Iso osa opiskelusta tapahtuu edelleen perinteiseen tapaan lukemalla ja kirjoittamalla. Osaan opinnoista kuuluu myös lähiopetusta/luento-opetusta. Tämä opetus järjestetään kesäyliopistossa pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin, joka mahdollistaa työn ohessa opiskelun. 

Verkko-opiskelu on taas opiskelumuotona hyvinkin itsenäistä, ja vaatii siten itsekuria aikatauluissa pysymiseksi. Toisaalta verkossa tapahtuva opiskelu antaa vapaat kädet rytmittää omaa opiskeluaan ajallisesti itselle parhaimmalla tavalla – opiskelu on ajasta ja paikasta riippumatonta!

Monimuoto-opiskelu taas nivoo yhteen lähiopetuksen ja itsenäisen opiskelun/verkko-opiskelun - jokin opintojakso voi olla itsenäisesti suoritettava osio ja toinen taas toteutetaan lähiopetuksena. Monimuoto-opetuksessa pääsee siis kokeilemaan useita eri opiskelutapoja!




Avoimen yliopiston opinnoista vauhtia myös yliopisto-opintoihin   

Avoin yliopisto-opetus tarkoittaa yliopistojen tutkintovaatimusten mukaista opetusta – opetus vastaa siis laadultaan ja tasoltaan yliopiston antamaa opetusta. Erona on se, että avoimeen yliopistoon ei ole pääsykokeita. Toinen ero on se, että avoimen yliopiston opinnot ovat maksullisia - maksamalla opintomaksu avataan opiskelijalle opinto-oikeus niihin opintoihin, joihin hän on ilmoittautunut. Myöhemmin nämä avoimen yliopiston opinnot voidaan liittää vaikka osaksi yliopiston tutkintoa. Tästä päästäänkin kolmanteen eroavaisuuteen verrattuna yliopistoon: avoimesta yliopistosta ei voi saada tutkintoa. 

Opiskelu voi olla tutkintotavoitteista jo avoimen yliopiston puolella, sillä avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot (opintojaksot ja -kokonaisuudet) ovat hyödynnettävissä tutkintoon eli ne ovat ns. tutkinnon osia! Jos siis kandidaatin- tai maisterintutkinto kiinnostaa, voit asettaa tähtäimeksi kerryttää avoimen yliopiston puolella mahdollisimman paljon haluamasi alan opintopisteitä, ja hakeutua (valintakokeen tai mahdollisen avoimen väylän kautta) tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon. Myös valintakokeeseen valmistautuminen helpottuu, kun opiskeluala tulee jo avoimen yliopiston opinnoissa tutuksi ja omat akateemiset valmiudet pääsevät kehittymään. 

Avoimen yliopiston väylä tarkoittaa sitä, että kun taustallasi on riittävä määrä avoimen yliopiston opintoja ja suoritettuja opintopisteitä, on mahdollista hakeutua näiden avulla yliopisto-opiskelijaksi, myös ilman pääsykoetta. Tästä on mm. Opintopolku.fi -palvelun hakukohteissa omat maininnat (löytyvät Hakeminen-välilehdellä). 

Tunnistatko itsesi?

Toivottavasti avoimen yliopiston maailma avautui nyt paremmin! Heräävän tiedonjanon sammuttamiseksi kannattaakin siis käydä kurkistamassa opintotarjontaamme. Alla vielä listattuna niitä lähtökohtia, joihin avoimen yliopiston opinnot toimivat mainiona lääkkeenä!…Ja jos löydät itsesi edes yhdestä alla olevasta kohdasta, on tämän kirjoituksen otsikko osunut ja uponnut 😊.
Avoimen yliopiston opinnot sopivat
  • ammattitaidon ylläpitämiseen, vahvistamiseen ja kehittämiseen
  • oman alan, oman ”jutun” etsimiseen
  • akateemiseen opiskeluun tutustumiseen
  • ”välivuoden” viettämiseen
  • uuden uran alkuun
  • eri tieteenaloista kiinnostuneille
  • oppimisen iloa ja oivalluksia etsiville. 


Ota oppi – olemme täällä Sinua varten!

Opintoterveisin,

Tiina Roikonen
koulutussuunnittelija

Kesäyliopisto Saimaan sylissä (3/3) - kohti tunnetumpaa ja kirkkaampaa brändiä Tämä blogiteksti on viimeinen osa palvelumuotoilun aikuisopis...