Kesäyliopisto Saimaan sylissä (1/3) -

kohti brändin kirkastamista

Tämä blogiteksti on syntynyt Palvelumuotoilun opintojen aikuisopiskelijoiden ryhmätyönä Brändi ja visuaalisuus -opintojaksolla. Viikon välein ilmestyvässä blogikirjoitusten sarjassa kerromme, mitä opimme brändityöstä ja millaiseen tietoperustaan peilaamme oppimistehtävässämme kesäyliopiston brändin analyysiä ja brändin kirkastamista.

Blogisarja kertoo myös osaamisen laajentamisesta ja syventämisestä avoimien yliopisto-opintojen avulla. Blogisarja on esimerkki, millaista avoimien yliopisto-opintojen opiskelu oman työn ohella voi olla. Opiskelijoiden tavoitteena Brändi ja visuaalisuus -opintojaksolla oli täydentää, syventää ja laajentaa osaamistaan brändityössä. Useimmat opiskelijat hyödyntävät oppimaansa suoraan omassa työssään. Mikkelin kesäyliopistossa hyödynnetään brändityössä tämän blogikirjoitussarja kautta saatuja kehittämisehdotuksia.

Ryhmämme valitsi tarkastelun kohteeksi Mikkelin kesäyliopiston brändin, koska tehtävän kautta oli aidosti mahdollista päästä kehittämään kesäyliopiston brändiä ja kaikilla oli jo valmiiksi kosketuspinta kesäyliopistoon Palvelumuotoilun opintojen kautta. Palvelumuotoiluun oleellisesti sisältyvä käyttäjälähtöisyys oli mukana tehtävässä automaattisesti.

Analysoimme kesäyliopiston brändiä verkkosivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta. Brändin analysoinnin lähtökohdaksi valittiin "tunnettuusongelma" - Mikkelin kesäyliopistoa ei tunneta kovin hyvin Mikkelissä, ei Etelä-Savossa, eikä muualla Suomessa.  

Brändiarvon osa-alueet: Kamilan (2021)
sovellus Laaksonen & Rainisto. 

Opimme teoriaopinnoissa, että brändin arvo koostuu organisaation tunnettuudesta, siihen liittyvistä mielikuvista, palvelun koetusta laadusta ja asiakkaiden uskollisuudesta. Brändi voidaan määritellä monella tavalla. Opintojaksolla brändi määriteltiin yrityksen asemaksi ja sen tavoitemielikuvaksi markkinoilla. Brändi myös viestii, miten yritys haluaa tulla nähdyksi ja koetuksi. Brändin pitäisi aina perustua yrityksen näkemyksille ja arvoille. Brändi toteutuu henkilöstön toimintatapoina, tuotteina ja palveluina, hinnoitteluna, viesteinä, muotoiluna ja ilmeenä. (Kamila, 2021.)

Visuaalisuus on osa brändin ulkoasua. Visuaalisuudella voidaan herättää tunteita ja ohjata asiakaskokemusta. Erityisen suuri merkitys visuaalisuudella on asiakassuhteen alkuvaiheessa ja toimialoilla, joilla tuotteet ovat samanlaisia. Visuaalinen identiteetti kattaa kaiken, mikä yrityksestä tai tuotteesta on silmin havaittavaa. Sen tavoitteena on välittää haluttua mielikuvaa. (Pohjola 2019, 15–18.) Tässä tehtävässä voidaan onnistua luonnollisesti eri tavoin. Visuaalisuuden kokemus on myös aina subjektiivinen. Pohjola (2019) lähestyy visuaalisen ilmeen arviointia viidestä eri näkökulmasta: 1) strategiset vaatimukset, 2) muun viestinnän tuki, 3) visuaaliseen muotoon liittyvät vaatimukset, 4) käytettävyys ja 5) visuaalinen laatu.

Visuaalisen identiteetin tärkein strateginen tehtävä on viestiä brändin haluttua positiota ja erottaa se kilpailijoista (Pohjola 2019, 108). Yrityksen tarina on myös osa brändiä. Hyvin kerrottu tarina herättää mielenkiinnon ja kertoo mistä yrityksen toiminnassa on kyse, se tiivistää yrityksen historia, nykyhetken ja tulevaisuuden.

Tunnettuutta
banderollikampanjalla
Mikkelin kävelykadulla

Tarina brändin vahvistajana - Mikkelin kesäyliopiston alkupiste 

Millaisiin tarpeisiin kesäyliopistot ovat syntyneet? Ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin jo vuonna 1912 Jyväskylään vauhdittamaan suomenkielisten ylioppilaiden yliopisto-opintoja. Suomen ainoa yliopisto Helsingissä oli tuolloin ruotsinkielinen. Kesäyliopistossa opiskeltiin kesälukukauden aikana suomen kielellä ja vauhditettiin yliopisto-opintojen etenemistä. Sittemmin kesäyliopistoja on perustettu Suomeen parikymmentä. Kesäyliopistojen toimintaa määrittelee laki vapaasta sivistystyöstä, jonka mukaan kesäyliopistot ovat alueellisia koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuu avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen. Toiminnassa on otettava huomioon korkeakoulutettu väestö.

Mikkelin kesäyliopisto aloitti toimintansa vuonna 1971. Oppilaitos, ensimmäiseltä nimeltään Mikkelin kesäkauppakorkeakoulu, perustettiin monen muun kesäyliopiston tavoin vauhdittamaan kauan kytenyttä haavetta saada maakuntaan oma yliopisto. 1960-luvun lopulla käytiin kiivasta taistelua maakuntien kesken oman yliopiston saamisesta. Siitä asti, jo 50 vuotta, Mikkelin kesäyliopistossa on opiskeltu avoimia yliopisto-opintoja. Nykyisellään toiminta on ympärivuotista ja tarjolla on noin 40 oppiainetta kuudesta eri yliopistosta. Vuosittain kesäyliopistossa opiskelee 2500–3700 opiskelijaa joko avoimia yliopisto-opintoja, työelämälähtöisiä täydennyskoulutuksia tai muita sivistäviä opintoja ja luentoja. 

Yksi esimerkki monipuolisesta opintotarjonnasta on Palvelumuotoilun perusopinnot, jonka oppimistehtävänä syntyi tämä moniääninen usean kirjoittajan blogikirjoitusten sarja.

Seuraavassa blogikirjoituksissa analysoimme Mikkelin kesäyliopiston brändiä oppimamme teoria tiedonperusteella. Tarkastelemme kesäyliopiston ydinviestiä ja erottautumista, pohdimme, miten kesäyliopisto profiloituu oppilaitoksena ja millainen on kesäyliopiston ulkoasu.  Seuraava blogikirjoitus Kesäyliopisto Saimaan sylissä (2/3) - brändin analysointia ilmestyy viikon päästä 29.3.2021. Samalla päivämäärällä 50-vuotta sitten julkaistiin muuten kesäyliopiston ensimmäinen kurssiohjelma.  

Mikkelin kesäyliopisto kiittää ja kumartaa Brändi ja visuaalisuus -opintojakson opiskelijoita Tuulaa, Marikaa, Heidiä, Saria ja Jiriä yhteisestä teoriaan perehtymisestä brändityön perustaksi. Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen opiskelu onnistui erinomaisesti myös verkossa.

Palvelumuotoiluterveisin

Anne, kesäyliopiston rehtori ja palvelumuotoilun opiskelija

 

Digioppia ikä kaikki - digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja

 

Olemme järjestäneet viimeisen kahden vuoden aikana maksutonta  digitaitojen opetusta ikäihmisille ja työikäisille. Kesäyliopistot pitävät digitaitojen opettamista keskeisenä vapaan sivistystyön tehtävänä, jotta aktiivinen kansalaisuus ja osallisuus ylipäätään mahdollistuvat kaikille ikään ja pohjakoulutukseen katsomatta. Tämän päivän digitaalistuvassa yhteiskunnassa lähes kaikki palvelut ovat muuttuneet digitaalisiksi verkkopalveluiksi. Ilman digitaitojen osaamista on hankala hoitaa edes omia henkilökohtaisia asioita.

Koulutuksissa käytetään omaa tuttua älylaitetta.

Digitaitoja ikääntyneille

Ikäihmisille digiopetus on ollut käytännöllistä ja opastavaa  lähiopetusta. Aiheina on ollut mm. älylpuhelimen käyttäminen, tietoturva, pilvipalvelut, kuvaaminen älylaitteella, erilaiset sosiaalisen median palvelut ja älylaitteen hyötykäyttö. Ikäihmisten digiopetukset ovat osa 14 kesäyliopiston Geronet-yhteishanketta, jonka rahoittaa Opetushallitus.

Ikäihmisten digikoulutukset jatkuvat vielä kevään 2021 ajan maanantaisin kello  13 - 15.30 Mikkelin kesäyliopistolla. Mikäli koronarajoitukset estävät lähiopetukset, toteutamme koulutukset verkkoympäristössä. 

Kevään koulutusten sisällöt on suunniteltu syksyn 2020 aikana koulutuksissa käyneiden ikäihmisten toiveiden ja tarpeiden perusteella. Tulossa on mm. opastusta kirjaston ja terveydenhuollon etäpalveluiden ja eri viranomaisten verkkopalveluiden käyttöön, opetusta älylaitteella kuvaamiseen sekä älylaitteen hyöty- ja viihdekäyttöön ja tietoturva-asioihin. Lue lisää maksuttomista Geronet-koulutuksista ja ilmoittaudu digioppiin!

Geronet-hankkeessa on myös muodostettu ja koulutetettu vapaaehtoisten digiopastajien verkosto. Digiopastajat antavat OmaTorilla tiistaisin kello 10 - 12 ohjausta älylaitteiden käytössä ja älylaiteongelmissa. OmaTori sijaitsee Mikkelin torin laidalla osoitteessa Porrassalmenkatu 21, toisessa kerroksessa. Opastukset jatkuvat OmaTorilla heti, kun koronarajoituksia pystytään taas höllentämään. Geronet-hankkeen aikana vapaaehtoiset digiopastajat ovat auttaneet ja neuvoneet jo yli 100 digiavun tarvitsijaa OmaTorilla.  

Turvallisesti digitaitoja oppimassa.
Käytössä turvavälit, maskit ja käsidesit. 

Työelämän digitaidot

Työikäisille olemme tarjonneet 80 vuorovaikutteista verkkoluentoa erilaisista digitaidoista. Webinaaritallenteet ovat edelleen katsottavissa YouTube-kanavalta. Uusin koulutuskokonaisuus on Digiosaamisen perusteet -kurssi, joka koostuu kolmesta osaamistasosta: aloitteleva käyttäjä,  peruskäyttäjä ja hyötykäyttäjä. Kurssi vaikeusaste kasvaa osaamistasojen edetessä. Kurssin suorittaja saa digitaalisen osaamismerkin, jolla hän voi osoittaa vaikkapa työnhaussa digiosaamisensa. Kurssia voi opiskella maaliskuun 2021 loppuun asti. 

Vaikka webinaarit ja Digiosaamisen perusteet on suunniteltu kehittämään työikäisten digiosaamista, voi koulutuksia hyödyntää ihan kuva vaan iästä tai elämäntilanteesta  riippumatta. Tarvitset vain tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen, sähköpostiosoitteen ja pääsyn internetiin. Nämä koulutukset on toteutettu 18 Suomen kesäyliopiston yhteishankkeessa (Dikata), joka on Opetushallituksen rahoittama  hanke. Hanke päättyy maaliskuussa 2021. Lue lisää maksuttomista Dikata-koulutuksista.

Vielä ehdit mukaan maksuttomiin digikoulutuksiin. Tervetuloa  kesäyliopistoon opiskelemaan digitaitoja!

 

Digiterveisin,

Anne Havukainen
rehtori